torstaina, lokakuuta 06, 2011

Numeroita ja muistoja



Kuluvan viikon
teemaextran ja makroblogihaasteen
aiheena on "numero".

Minun numeroni nousivat
muutaman viikon takaisesta,
itseltäni toteuttamatta jääneestä
"muisto"-aiheesta.




Isäni vuonna 1951 äidiltään joululahjaksi saama
Kultaisen kirjaston kuvasanakirja.

Koirankorville sivut
ovat menneet myös minun
ja sittemmin omien lasteni käsissä.


On hauska tutkia,
miten maailma ja sen selitykset
ovat muuttuneet.


Summer is over,
autumn is here.


.
.
.


Muisto omasta lapsuudestani:


Ensi"kenkäni" vuodelta 1968.


.
.
.


17.11.91


Parisuhde sormuksen antajan kanssa päättyi,
mutta sen tuloksena
minulla on kaksi ihanaa lasta.

Ei ihan huono sormus siis.


.
.
.


Lisää numeroita täällä.




12 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Paljon numeroita, kaikilla numeroilla oma tarinansa.

Tellu kirjoitti...

aivan ihana kirja ja monen monta numeromuistoa.

Merike kirjoitti...

Ylimmäinen numerokuva on mun suosikki. Väreinä piristävät.

Kiiris kirjoitti...

Hienoa kun kirja on säästynyt. Sitä voi aina selailla ja palata lapsuuteen.
Mutta jestas nuo ensikengät!!!!

Harakka kirjoitti...

Sulla olikin ihanat numerot ja niihin liittyvät muistot!
Ne sun ensikengät vasta hieno muisto onkin, harvemmin sellasia keneltäkään löytyy!

Marilla kirjoitti...

Tuo ylin numerokuva on tosi kaunis niin sommittelultaan kuin väreiltäänkin.

~Bohemette~ kirjoitti...

Kiitokset kommenteistanne! Kirjan kuvat ovat syvällä muistissa, niitä on katseltu paljon. Varsinkin noita vuodenaikakuvia ja muutoksia näkymässä 4 kuvan välillä!
Ensikengät tulivat päivänvaloon muistolaatikon kätköistä vasta taannoin. Äitini oli ne huolella tallettanut!

Susku tassunalta kirjoitti...

Paljon löytyy numeroita ja niillä kaikilla on oma merkityksensä. Onneksi muistolaatikkoon on taltioitu noin ihania muistoja!

pappilan mummo kirjoitti...

Muistojen numerot

miiwi kirjoitti...

Ihana kirja! Kauniita kuvia ja muistoja.

TeeTee kirjoitti...

Suloiset tossukat. Tuon kirjan summer/autumn aukeman kuvat ovat aivan ihania.
Sormuksesta tuli mieleen sanonta "ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin".

~Bohemette~ kirjoitti...

Teetee, oikeassa olet tuon sanonnan suhteen! Sattuu tähän kuin nenä päähän :)
Kirjan etu- ja takakansiaukeamilla on kaikki neljä vuodenaikaa kuvaten samaa idyllistä näkymää ja viivyin lapsena ikuisuuksia vertaillen niitä ja syventyen vaihtelun ihmeisiin. Ei tarvittu viihtymiseen tietokonepelejä!