keskiviikkona, elokuuta 05, 2009

Uutta putkeen...





Innostuneena nyt kaikenlaisista käsitöistä jälleen, 
välissä huovutin kukkaköynnöksen. 

Ennen huovutustahan nuo ovat kamalia kasoja, 
vaikka nopeita tehdä...



...mutta koneesta tultuaan kaunistuneet. Sovitin kaulaanikin tätä,



mutta päätin, ettei tämä ole koru vaan tosiaan graffiti, 
ja että illan tullen kuitenkin menen etsimään sopivan paikan 
jostain päin Tampereen keskustaa...
.
.
.


En sitten lopulta muistanut kiinnittää työtä, paikkoja kyllä katselin. 
Terassilta kotiin pyöräillessä en olisi kyllä tarjennut pysähtyäkään. 

Seuraavana iltana sen sijaan, 
Tapahtumien yön ihmisvirrassa, 
päädyin poikani kanssa Akateemisen kirjakaupan edustan 
massiiviseen pylvääseen, noin niinkuin asennuspaikkana.



Siihen se jäi.



Kaiken kaikkiaan oikein hauska ilta ja asennus: 
monta kivaa ihmistä kävi juttelemassa 
ja antamassa positiivista palautetta. 

Tuntuipa mukavalta!


maanantaina, elokuuta 03, 2009

Graffiteihin, vihdoin...



Nyt vihdoin pääsen asiaan, 
eli löydettyäni pari viikkoa sitten tilatut 
nimikointilaput postilaatikosta tänään 
ei ollut vaikea arvata, 
missä hommassa loppuilta kuluisi...
















Kun laput oli kiinnitetty, 
oli seuraava ongelma sijoittelu...
mutta kun lähdin laskettelemaan 
pyörällä Hallilasta kaupungin suuntaan, 
tulivat paikat oikeastaan itsestään vastaan. 

Näin ne sitten menivät...







































Ensimmäiseksi noteerasin bussipysäkin 
Nekalan palvelukeskuksen edessä; 
ei mikään huisin silmiä hivelevä näky. 

Onhan tuossa noita perinteisiäkin (vanhanaikaisia?) graffoja, 
kiinnitin seuraksi pienimmän valmiista jutuistani: 
käsityökorista löytämäni 
lapasentekeleen palmikkoisen rannekaistaleen, 
jota ei koskaan ollut täydennetty 
valmiiksi lapaseksi asti. 

Siihen sitten väkersin lisäksi kukkasen. 
Tulipa hempeä... Olkoon tämä "Mummunruusu". 
Ehkä ilahduttaa jotakuta vanhusta onnikkaa odotellessa...




(Tuossa se jo kuvassa paikoillaan 
oikeanpuoleisessa pystykaiteessa onkin, 
vaikka ei näykään kunnolla.)




Seuraavaksi ajellessani fillarilla Norssin ohi, 
tuli mieleen kokeilla 
(=sovittaa...on yllättävän pienestä kiinni se, 
soveltuuko paikka graffitille tai graffiti paikkaan...) 
"Pääkallokoplaa" koulun hieman vankilan aitaa 
kevyempään piha-alueen rajaimeen.



Hyvin sopikin. 
Ties millä valvontakameralla kiinnitys taltioitiin, 
ja saas nähdä sietääkö oppilasmassa tätä...
liekö koulun alkaessa vielä paikoillaan?



Kolmonen, virkatut kukat 
(muinainen aloitelma kangaskassin "päällysteeksi", 
mutta lanka loppui kesken...) 
eli "Lyhtypylvään päiväpeitto", 
halusi jäädä Viinikan kirkon kulmalle.



Omasta mielestäni tämä näytti kaikkein 
hauskimmalle näistä aloitusjutuistani, 
vaikka ympäristö ei mitenkään ruma olekaan...
saas nähdä mitä kirkonmiehet ovat mieltä...

Hetkinen, minähän olen seurakuntalainen, 
ja tämä on kotikirkkoni. 
Kelpaako siis minun tapani 
osallistua seurakuntaelämään..?




Viimein päädyin Tampereen 
ympäristöestetiikan huipentumaan...
Viinikan liikenneympyrään. 

Joukkoprojektin voisi agitoida uuden 
keskusvalopylvään verhoamiseksi 
vaikkapa samettilankapulloveriin..?!!



Tämä "Asvalttiruusu" päätyi nyt vain 
suojatien reunan liikennemerkkiin...




Jännittävin vaihehan alkaa nyt: 
kuinka kauan pysyvät nämä juttuni paikoillaan..? 

Saa raportoida!