Metallia syyssäässä

Tämänviikkoisen Makrotex-haasteen "metalli"

toi aihetta mutustellessa mieleen musiikinkin,

mutta tämä tihkusateisen harmaa pehmeys

jotenkin hylkii sellaisen äänimaailman tunnelmaa.

Tai voisihan metalli toisaalta raikastaakin?

Marraskuun lapsena kuitenkin pidän

tällaista säätä suloisen turvallisena,

enkä tahdo sen rauhaa raastaa rikki.

Ulkoilussakin on syksyn kirpeää nautintoa,

kunhan muistaa pukeutua oikein.

Minun metallikuvani tallentuivat

siis pihasta, edelleen.

Lisää metallikuvia näet täällä.

Virveriikan ihanat arpajaiset löydät täältä.

Ruskeaa päin

Ruskeaksi käyvä kasvillisuus,

maatuvat lehdet ja maan multa,

jota madot möyhentävät.

Kun kesä on ollut runsas,

tuntuu pehmeä ja utuinen ruskeus hyvältä.

Talven valkoista odotellessa

kietoudun ruskeaan.

Lisää ruskeaa löydät täältä:

Virhe on katsojan silmässä...

Makroviikoilla aiheena on vika/virhe.

Syksyn voi kasvi-intoilija nähdä yhtenä virheiden hyökynä:

kukat kuolevat, kaikki juuri äsken ihailtavana

hehkunut vihreys katoaa...

Kesäisen rehevän luonnon kauneus ei ole vain katsojan silmässä

vaan jotain absoluuttista hyvää, näin uskon.

Tähän kukoistukseen syksyn tullen ilmaantuvat

viat ja virheet on parasta nähdä

osana luonnollista ja tarpeellista kiertoa.

Kuolema mahdollistaa uuden elämän taas keväällä.

Ja nyt kauneus ehkä todella on kiinni

katsojan silmästä ja kyvystä nähdä.

Kaunista syksyä, talvea ja vuorollaan

taas uutta kevättä ja kesää jokaiselle!

Auringonkukka puhkeaa kukkaan...

...ja samassa se jo nuokkuu ja kuihtuu.

Lisää "viallisia" kuvia: