Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkattu matto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkattu matto. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, joulukuuta 23, 2013

Kätevää joulua!


Piparkakkutaloprojekti 
on jo muutaman vuoden kuulunut 
jouluvalmisteluideni tärkeimpien 
projektien joukkoon. 
Usein olen sen tehnyt 
pikkujoulukauden avaukseksi.

Nyt jätin tämän perinteeksi muodostuneen 
joulupuuhan viime tinkaan, 
enkä ehtinyt siihen käyttää 
koko päivää, minkä talonrakennus 
on yleensä ottanut.

Kunnianhimoisen taloprojektin sijaan 
tyydyin siis pienempien rakennelmien 
liukuhihnatuotantoon.

Tämä neljän pöntön erä olikin 
keveää työtä eikä vienyt kuin 
kolmisen tuntia kaikkinensa. 











Niitä varsinaisia käsitöitäkin on 
yömyöhäiseen valmistettu. 
Äiti on varmasti jo odottanut 
olohuoneen mattoaan.



Malli on Lankavan (ent. Kauhavan Kangasaitta) Aura, 
Taito Shopin ontelokuteesta löytyi juuri oikea väri.
.
.
.

Oikein ihanaa, 
piparkakkuista joulua!


x

tiistaina, marraskuuta 12, 2013

Haastaudun: 11 kysymystä




Elämä tuntuu haastavan joka päivä. 

Väliin voi tulla myös lähimmäisen 
henkilökohtaisesti haastamaksi.

Rouva Pioni oli haastanut minut, 
sen huomasin vähän niinkuin vahingossa.
Olen sillä tavalla haasteisiin tottunut, 
että en paljon tarvitse tuumimisaikaa, 
kun jo käärin hihani.

Annan Rouva Pionin haasta(tell)a, minä vastaan.
.
.
.

1)  Mitä sinulle merkitsee pyhä/mikä sinulle on pyhää?

Ihmisen itsemääräämisoikeus on 
pyhä ja koskematon. 
Se, että saa olla oma itsensä ilman arvostelua, 
tuomitsemista ja
vaatimuksia, jotka 
polkevat tätä oikeutta.


2)  Mistä asioista nautit eniten vapaa-aikanasi?

Koska tämä on nykyään Käsityöblogi, 
vastaan: käsitöistä. 
Vastaisin kai joka tapauksessa 
näin juuri nyt. 




Mutta kunhan uusi kesä tulee, 
ehkä vastaan, että puutarhatyöt. 

Tai ulkoilmakäsityöt. 

Tai hetket lähimpien kanssa, 
erityisesti silloin, kun sitä kaivattua 
Omaa Aikaa on ollut 
jo melkein liiankin kanssa.

Ruoka on erityisen nautinnollinen asia, 
kun sen voi valmistaa 
itse kerätyistä raaka-aineista. 

Joskus (kuten viime viikonloppuna) 
voi vielä marraskuussa löytää vaikkapa 
salvian, josta saa 
ainekset pastakastikkeeseen...




3) Mikä tällä hetkellä on itsellesi elvyttävintä arjen keskellä?

Uni.


4) Mainitse jokin sinulle merkittävä musiikkikappale.

Niitä on todella paljon, ja on ihanaa, 
että ne ovat ja pysyvät ja ne voi löytää uudestaan. 

Elliott Smith on iki-ihana lohtuni, 
jonka nerokkaista lauluista 
vaikkapa Happiness
kantaa iloa haikeudessaan.


5) Mainitse jokin sinulle merkittävä kuvataiteellinen taideteos.

Muistissa on vielä tuoreena kesäinen retki Taidekeskus Purnuun 
ja teoksiin sen ihanassa maisemassa. 

Tätä kokemusta voin vain 
lämpimästi suositella.




















6) Onko sinulla turvavaate/turvavaatteita? Millainen se/ne ovat?

Kyllä ne on villasukat.


7) Lapsuusmuisto, joka tulee mieleesi ensimmäisenä.

Kesät mökillä, jota ei enää ole.


8) Unelmasi tai haaveesi tällä hetkellä.

Status quo.


9) Pystytkö näkemään itsesi vanhana? Millainen olet?

Missä on lähin peili?


10) Mikä sinusta on parasta lähestyvässä vuodenajassa?

Lumi, huuruinen hengitys, 
kotiinpaluut, kuppi teetä, 
käsityöt sohvan nurkassa. 
Kevään odotus.


11) Miten suhtaudut joulunodotukseen?

Joulu tulee omalla painollaan, 
odotus ei sitä tuo.

.
.
.


Haasteeseen kuuluu 
uusien ihmisten haastaminen. 

Haastan siis kaikki, jotka 
eksyvät lukemaan näitä rivejä. 

Erikseen voisin haastaa blogistin
Mama Flown takaa.

Puhtini näyttää loppuvan kesken. 
En saa kehitettyä uusia kysymyksiä. 
Niinpä haasteen vastaanottaja saa 
vastata samoihin tai 
itsekeksimiinsä kysymyksiin. 

Annetaan tämä minulle anteeksi, jookos.




perjantaina, marraskuuta 16, 2012

Pinnan alla kuohuu...



Aina ei ehdi kaikkea. 
Edellisen postauksen jälkeen on 
hoidettu kahta muuttoa, vietetty 
yhdet ylioppilas- ja toiset rippijuhlat. 

Sisustettu, jännitetty, uurastettu, puskettu arkea. 
Ei ole pidetty mitään blogeja. 
Täysipäiväisen koneen ääressä istumisen jälkeen 
ei kotona ole jaksettu olla mitenkään luovia.

Elämä on semmoista, 
ja kun se semmoista on 
niin se on juuri hyvää. 

.
.










































.
.