Makroblogihaasteen aiheena on "Lomalla".
Ja lomallahan tässä ollaan, tavallaan.
Loma ei minulle ole pitkään aikaan ollut ulkomaita tai pitkiä reissuja,
ihan vaan kotipihassa notkumista, konttaamista ja viipyilyä.
Lomalla ehtii seurata vaikkapa
ruusun nupun puhkeamista ja kukan lakastumista.
Kauneutensa kummassakin.
Kukat ne ovat tarkkailun kohteena ylipäänsä, lomalla tai ei.
Ainakin tämä on lomaa talvesta, pimeydestä,
kylmyydestä, luonnon alastomuudesta.
Ah.
16 kommenttia:
onpas jännän värinen...sormustinkukka? nätit kuvat (:
Toi särkynyt sydän on UPEA!!
Sormustinkukka tosiaan yllätti olemassaolollaan, hheidi! Se on näyttävä kyllä.
Kiitos kaanon; tuossa ovat särkyneensydämen viimeisenä ilmestyneet kukat kun varsinainen kukinta pitkine kukkavanoineen oli jo ohi.
Kesä ja kukat, ne ovat pari ja niitä on aikaa lomalla ihailla.
Elämänkaaren kiertoa, kaunista on rupsahduskin.
Kesällä on paljon iloa silmälle.
Niin niin, näin se on!
Kiitokset samoin sinulle, Riitta!
Hieno tuo sormustinkukka. Mulla oli samanvärinen joskus, nyt se on kadonnut ja toisessa paikassa on valkoinen.
Minulle tuo sormustinkukka oli yllätys, kolmas kesä tässä pihassa ja ensimmäinen havainto. Ihan komea kuitenkin. Valkoinenkin jotenkin viehättäisi ajatuksena...
...Aivan yli ihania kukkakuvia :)
Nyt tuli ikävä vuosien ajan rakkaudella kasvattamiani kukkia, jotka jouduin jättämään talon uudelle omistajalle...
Todella kauniita kukkakuvia!
Kiitokset teillekin!
Lomaa se on kotipihallakin vietetty loma. Kukkia on kiva seurata ja kuvata.
Näin se on, Miiwi!
Kukat ovat mukavaa lomaseuraa - ja kaunista.
Tänään kitkin taas kerran yhden kukkapenkin. En tiedä onko se lomailua vai työtä, mutta siisti se kukkapenkki nyt on!
Kitkiminen on vähän kuin työterapiaa? Keskittymistä ja fyysistä aherrusta niin että mieli lepää ja tulos tuottaa tyydytystä ja iloa. Lomaahan se!
Lähetä kommentti